Ei sinusta huomaa burn outtia

Eilen selvisi, että kaveriperheelle on tarjoutunut tilaisuus lähteä Espanjaan töihin puoleksi vuodeksi. Vähillä riskeillä. Palkat tietysti laskevat, mutta työaikakin oli vain 60%. En miettisi hetkeäkään. Sitä mietin, että miten toisille noita erilaisia tilaisuuksia tipahtelee pyytämättä, mutta minulle ei. Ei minkäänlaisia. Tokikaan en ole jaksanut olla yltiösosiaalinen. En livenä, enkä somessa. Olisiko kenties pitänyt? Tuollaiset yhtäkkiset tarjoukset hypätä tuntemattomaan ovat kyllä eittämättä elämän suola.

Lapsilla sen sijaan on tänään koulunkautta mahdollisuus mennä Smurffi leffan ennakkonäytökseen ja sen jälkeen ravintolaan ruokailemaan. Vanhempaintoimikunta maksaa koko lystin. 

Vanhempi lapsi heräsi kuumeisena. Näin meillä. Täytyisi varmaankin alkaa pitää kirjaa onnistumisista ja epäonnistumisista niin saisi faktaa siitä, onko tämä vain tunne, että meitä vainoaa huono onni? Aku Ankan tuuri. Ylipäätään meillä ja suvussa on paljon sairauksia, tahattomia epäonnistumisia, taloudellisia murheita ja muunlaisia paineita. Kaikki suurimmaksi osaksi sellaisia, joihin ei itse pysty mitenkään vaikuttamaan. Ei ole menestystarinoita. Ei ole mahtavia onnenkantamoisia.

Ja silti jaksamme olla keskivertoisesti onnellisia. Tavallisia. Toivoa parempaa huomista. Kai ainakin enimmäkseen.

Lounaalla työkavereiden kanssa sain taas kuulla, ettei minusta huomaa mitään erityistä. Ei huomaa, että ahdistaisi tai ei huomaa, että on burn out. Eipä niin. Ei huomaa ei. Kovin vaikeaahan se toisaalta on, kun ei huomaa. Jollain tapaa ei pysty uskottavasti sanomaan, ettei vaikkapa vain jaksa. Toisaalta se riippuu paljon katsojasta. On yksi kaveri, joka näkee heti, jos minulla on mielenpäällä yhtään mitään pientäkään harmistusta. Kyllä minusta oikeasti näkee, jos uskaltaa nähdä minut haavoittuvana ja tarvitsijana. Täytyy uskaltaa katsoa kaiken sen jaksamisen ja energian ohi. Täytyy olla turvaamatta minuun ja antaa minulle tila.

Joogassa illalla tehtiin tilaa kroppaan. Enää muutama kerta jäljellä sitä. 

Minusta tulee taas jäykkä ja tukkoinen ja lukkoinen ilman joogaa.